Jessen ja Jussin taivallusta

Olemme Jessen kanssa tehneet pitkää päivää heti ensimmäisestä päivästä asti. Lyhyin pyöräilypäivä on tähän mennessä ollut noin 12 tuntia. Matkavauhtimme on ollut keskimäärin 19km/h, mutta joitakin lyhyitä etappeja olemme vetäneet jopa 25km/h. Valittu taktiikka on ollut ihan hyvä, eli ei matka tapa vaan vauhti. Taktiikassa on vain huonona puolena se että, pohjoisen ruokapaikat ovat jo kiinni 18.00 tai 19, eli ruoka ja vesitäydennysten saanti oli hankalaa. Vesitäydennykset otimmekin puroista kun muualta ei saatu. Onneksi oli evästä sen verran mukana että energiat eivät päässeet loppumaan. Käytäntö olikin se, että Jari polki seuraavaan oletettuun nukkumapaikkaan ja me tulimme noin 3-4 tuntia Jarin jäljkeen ko. paikalle. Kello oli yleensä ruuanlaiton ja pesuilla käynnin jälkeen todella paljon ennen kuin päästiin nukkumaan. Ensimmäisen päivän jälkeen se oli 01.00, 2.päivän jälkeen 23.00, 3.päivän jälkeen 23.00, 4.päivän jälkeen 01.00.

Tiet eroavat

Lähdimme eilen Jessen kanssa Rovaniemeltä normaaliin tapaan klo 9.00, koska edellisenä päivänä oli tullut noin 13 tunnin ajo Peurasuvannosta Rovaniemelle Rudofin hostelliin. Lähdimme kohti rannikkoa Kemin suuntaan ja reitinvalintamme osoittautui oikeaksi, Jarin ilmoittaessa Kemijoen eteläpuoleisen pätkän olevan huonokuntoinen ja vailla huoltopaikkoja. Reitin valinta osoittautui oikeaksi myös siinä mielessä, että tiet olivat todella hyvässä kunnossa ja maisemat loistavia. Reitti oli pituudeltaan 20-30km pidempi kuin Jarilla, joten päivälle tuli kyllä pituutta.

Jessen pyörän polkimien keskiö saatiin korjattua toisena päivänä Sodankylässä paikallisessa urheiluliikkeessä. "Pyörä meni korjaamolle ja Jesse & Jussi kebabkioskille".  Nyt kuitenkin neljäntenä päivänä matkalla Kemiin, Muurolan jälkeen noin 80km ennen Kemiä alkoi Jessen pyörästä kuulumaan "klonk, klonk..." ääntä. Yritin saada paikallistettua sitä ja luulisin että vika on takavaihtajassa, mikä vaatii pikaista korjausta. Pidimme Jessen kanssa pienen kenttäpalaverin ja teimme päätöksen, mikä vaatii sitkeyttä ja kivunsietoa. Päätimme polkea Haukiputaalle, josta Jessen kummitäti tulisi noutamaan meidät Jääliin. Matkaa tulisi päivälle kertymään yli 200km. Jäälissä pidämme välipäivän ja huollamme kalustomme ja itsemme hyvin. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että Jari ajaa omia polkujaan niin kuin tähänkin asti, mutta emme näe Jaria iltaisin ja aamuisin. Eiköhän me kuitenkin isä/poika yhdistelmällä pärjätä. Jarin kuulumisia näemme sitten Jarin blogipäivityksistä ja kuulemme puhelimella.

Matkaa jatkamme Jessen kanssa maanantaina. Voi myös olla että muutamme reitin suoremmaksi että Jesse pääsee aloittamaan jääkiekkokautensa ja minä pääsen ratkomaan matkasta aiheutuneita ongelmia, joista pahin tähän mennessä on ollut uskollisen Ford Mondeon turbon hajoaminen. Nyt kuitenkin keskitymme Hankoon pääsyyn. Pitää muistaa että pyöräilykaverini Jesse täytti tässä kuussa vasta 15 vuotta ja hänestä on pidettävä huolta. Haluan, että Jesselle tulee myös hyvä reissu mitä voi myöhemmin sitten muistella hyvällä mielellä.

Listataan nyt kuitenkin tähän menessä hajonneet vehkeet: Ford Mondeo 2004 turbo (kustannusarvio yli 3000 euroa), Garmin colorado300 GPS on eloton, Samsung Xcover2. Näiden lisäksi Jessen pyörää on huollettu jo kertaalleen ja todennäköisesti lisää remppaa tarvitaan vielä matkan kestäessä.